Somettajat elävät kuplassa, jossa tykätään samaa arvomaailmaa tukevia postauksia ja eletään tyytyväisinä omaa ajatusmaailmaa ylläpitävän seuraajajoukon kanssa! Näin näkee usein tänä päivänä sanottavan. Somessa vietetään aikaa aivan liikaa ja se aika on poissa vaikkapa lapsilta ja muilta läheisiltä! Tässä toinen väite, jota nykyisin mielellään viljellään.
Molemmat väitteet perustuvat mielestäni siihen ajatukseen, että somesta ei ole mitään hyötyä, vaan se on ainoastaan turhaa ajanvietettä, josta kannattaisi pyrkiä eroon.
ISÄNTÄ VAI RENKI?
Olen täysin samaa mieltä yllä olevien kritiikkien kanssa, jos some on sinun elämässäsi isäntä, joka ohjaa tekemistäsi ja ajatuksiasi. Isäntä some on myös silloin, kun olet mukana eri kanavissa vain siitä syystä, kun siellä kuuluu olla ja kun siellä ovat kaikki muutkin.
Entäpä jos ottaisit ohjat omiin käsiisi? Pohdi ja suunnittele eri kanavissa olemisellesi tavoite. Miksi olet esimerkiksi Twitterissä, LinkedInissä, Facebookissa ja/tai Instagramissa? Jokaiselle kanavalle on syytä asettaa oma tavoite, koska ne ovat välineinä niin erilaisia. Toinen syvällistä mietintää vaativa asia on se, keitä missäkin välineessä seuraat ja millainen on juuri sinun tavoitteitasi vastaava kontaktiverkosto.
Parhaimmillaan some ei todellakaan ole aikaa vievä turhake, vaan kontaktien löytämisen, ylläpitämisen ja kehittämisen verkosto, jossa olemalla aktiivinen voi sekä kehittää itseään että osaamistaan. Somen kautta voit löytää aivan uusia kiinnostuksen kohteita ja innostavia ihmisiä.
SOMEN KAUTTA UUSIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA VERKOSTOJA
Itselleni eri kanavat ovat selkeästi omassa roolissaan. Facebook on minulle yksityisin, jossa hyväksyn kavereikseni ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka tunnen tavalla tai toisella. Facebookin käyttö alkoi, kun kerroin vuosia sitten aina tyttärelleni, mitä hänen eri serkuilleen kuuluu ja kyllästyin hänen vastaukseensa – ”tuon olen jo Facebookista nähnyt”.
Instagram on myös enemmän yksityiselämääni liittyvä, mutta huomattavasti avoimempi kanava, jossa en ole säädellyt yksityisyyttäni. Sitä kautta saatan välillä hakea inspiraatiota vaikkapa ruoanlaittoon #parastaruokaa #veikielenmennessään jne.
LinkedIn taas on hyvin selkeästi työelämään liittyvä kanava, jota kautta uusia työntekijöitä haetaan ja uusista työpaikoista saa vinkkejä. Henkilöiden postausten kautta pääsee myös mukavasti eri yritysten kulttuuriin ja ilmapiiriin kiinni. Minulle se on myös erinomainen kanava saada suoraan erilaisia johtamiseen, yrityskulttuuriin ja työyhteisöihin liittyviä artikkeleita ja kirjoituksia sekä vinkkejä uusista kirjoista.
Twitterissä lähdin tavoitteellisesti kasvattamaan kontaktiverkostoani muutama vuosi sitten. Olin päättänyt jatkaa työn tekemistä tavalla tai toisella vuosi sitten tapahtuneen eläkkeellesiirtymisen jälkeen, joten uudenlaiset verkostot tulisivat tarpeeseen. Twitterin kautta löydän myös erilaisia artikkeleita, blogeja sekä vinkkejä kirjauutuuksista. Mikä ajan säästö, kun kaikkia noita ei tarvitse itse etsiä!
Kaikissa kanavissa itselläni on nollatoleranssi rasismille ja kaikenlaiselle vihapuheelle. Mikäli tällaista huomaan estän ko. henkilön postaukset tai poistan henkilön kokonaan verkostostani.
