Liikunta on kaikissa elämänvaiheissa tärkeä osa hyvinvointia. Liikunnan tarpeellisuutta ei tarvitse perustella, sillä tiedämme että kehomme tarvitsee liikettä, halusimme tai emme.
Useimmille liikuntaan on kehittynyt vieroksuva suhde, sillä liikuntakasvatukseen on liittynyt toisinaan vahvasti autoritäärinen ohjausote. Se on ollut omiaan vääristämään liikuntaan liittyvää myönteistä kokemusta. Siksipä iän karttuessa, kun aikuistumme, jätämme liikunnan koska sitä ei yksinkertaisesti ole enää pakko harrastaa.
Kehomme tarvitsee liikettä. Tutkimusten mukaan liikunnan hyödyt ovat hyvin moninaisia. Liikuntaa ei tästä syystä kannatakaan ajatella pelkkänä hikoiluna, lihasten liikuttamisena tai fyysisenä rasituksena. Liikuntaan kun liittyy myös psykologisia ja sosiaalisia elementtejä.
Tutkimukset ovat vahvistaneet mm. seuraavanlaisia liikunnan myönteisiä vaikutuksia:
- Myönteiset odotukset ja käsitys liikunnan hyödyllisyydestä
- Kehon kokonaisvaltainen reaktio
- Välittömät mielihyvän kokemukset
- Mielialan kohentuminen
- Hallinnankokemuksen syntyminen
- Fyysisen kunnon kohentuminen
- Terveyden tilan paraneminen
- ”Huippuelämysten” syntyminen
Listan lähde: psykologian tohtori Markku Ojanen (2009)
LIIKUNTA ON SIIS HYÖDYLLISTÄ, JOPA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ NIIN FYYSISESTI, SOSIAALISESTI JA HENKISESTI.
Kun ikää kartuu liikuntaa ei kannata yrittää selittää pois ikääntymisellä. Liikunnan tarve ei poistu iän karttuessa, ihan kuten ei poistu laadukkaan ravinnonkaan tarve. Omia liikunnallisia tavoitteita voi kohtuullistaa sitten nuoruusvuosien, mutta kannattaa muistaa, että ikääntyvä keho tarvitsee myös rasittavaa liikuntaa pari kertaa viikossa. Kun tänä päivänä työikäinen tai eläköityvä ei vietä aikaa enää raskaissa metsä –ja maatalouden töissä, olisi lihaksia vahvistettava vaihtoehtoisilla tavoilla. Erityisesti lihasvoiman ja tasapainon sekä koordinaation ylläpitäminen on yhteydessä aktiivisempaan elämään ja korkeampaan koettuun elämäntyytyväisyyteen.
Kun kunto on kohdillaan, jaksaa iästä riippumatta tehdä niitä asioita, joilla oikeasti on merkitystä. Hyvin harva 65 –vuotias haluaa näyttää enää rasvattomalta rantaleijonalta, kuten vielä parikymppisenä, mutta tärkeää on jaksaa touhuta lastenlasten kanssa tai omien harrastusten parissa.
Jos liikuntaa ja fyysistä terveyttä haluaa pitää tärkeänä omassa elämässä, täytyy olla valmis myös sietämään sitä, että liikunta ei aina tunnu kauhean kivalta, varsinkaan liikkumaan lähteminen. Motivaatio on monesti hukassa, mutta kun saamme itseämme niskasta kiinni, olemme lopulta tyytyväisiä itseemme. Näin liikunta vaikuttaa myös itsetuntoomme ja pystyvyyden sekä hallinnan kokemukseen.
Fyysinen kunto on parhaimmillaan reservi, joka kantaa meitä vaikeiden elämänjaksojen yli. Fyysisen kunnon eteen voi aina tehdä jotakin. Kävellessä huoneesta toiseen voi samalla pyöritellä käsiä, portaissa voi ottaa muutamia lisä-askelmia ja seinää vasten voi ohimennen tehdä muutamia punnerruksia. Liikunta kannattaa nähdä arjessa aktivoitumisena, ei pelkkänä hikoilua aiheuttavana kuntoliikuntana. Yleisenä periaatteena voi pitää sitä, että jokainen liike lasketaan terveysliikunnan eduksi. Ei siis kannata nostaa kynnystä liian korkealle liikunnan aloittamiseksi.
Liikunnasta on erityisen paljon hyötyä ikääntyessä, sillä liikunnan vaikutuksia ovat mm:
- verenpaineen madaltava vaikutus
- positiivinen vaikutus veren ja kehon rasva-arvoihin
- liikunta lujittaa luustoa
- liikunta vahvistaa lihaksia
- auttaa painonhallinnassa
- ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelimistön kolotuksia ja vammoja
- parantaa ryhtiä, tasapainoa ja koordinaatiota.
MIKÄ ON SOPIVASTI?
Yhtä oikeaa vastausta ei voi sanoa, mutta yleisenä suosituksena voidaan pitää terveysliikuntasuosituksia, josta esimerkki alla olevassa kuvassa:
